Kun kesäkuussa aloitin kesätyöpaikassani, koin hankalaksi mennä nukkumaan aikaisemmin. Uusi työ vaati aikataulun muutoksen, sillä työpaikalla piti olla valmiina kello seitsemän aamulla. Koska pidän myöhään valvomisesta ja myöhään heräämisestä, nukkumaanmenoa piti aikaistaa usealla tunnilla.
Viimeisenä maanantain vastaisena yönä ennen uuden työn alkamista, puolisoni sanoi laittavansa soimaan minulle jotain, mikä auttaisi nukahtamaan. Kohta makuuhuoneessa kaikuivat tutut sanat: "When Mr. Bilbo Baggins of Bag End announced that he would shortly be celebrating his eleventy-first birthday with a party of special magnificence, there was much talk and excitement in Hobbiton..." Kyseessä oli yksi suosikkikirjoistani, Sormuksen ritarit, englanninkielisenä äänikirjana.
Unimaski vielä peittämään kesäyön kirkautta ja täydellinen nukahtamistuokio on valmis!
En oikeastaan ole kuunnellut paljon äänikirjoja, paitsi silloin, kun en fyysisesti pysty lukemaan, esimerkiksi todella kipeänä. Viime syksyn flunssakierteen aikana kuuntelin Harry Pottereita puolikuolleena sängyssä maaten.
Aiemmin ylenkatsoin äänikirjoja, sillä pidin niiden kuuntelijoita laiskoina (aika ableistista!) Nyt ymmärrän, että äänikirjat ovat loistava tapa saavuttaa lukukokemus, joka muuten olisi jäänyt saamatta. Kehotan kaikkia, jotka väheksyvät äänikirjoja, tutustumaan niihin. Ei siinä mitään menetäkään.
Jos ei muuten, niin ainakin lempikirjan solina nukkumaan mennessä on ihana kokemus.
PS. Suosittelen ehdottomasti Phil Dragashin tekemää Taru sormusten herrasta -äänikirjaa*, jonka parhaita puolia ovat eläväinen ääninäyttely (kaikki roolit ovat Dragashin itsensä lukemia), immersiiviset ääniefektit sekä Howard Shoren upea elokuvamusiikki. Kenties tämän tyyppinen äänikirja ei sovi kaikille, mutta mielestäni se on henkeäsalpaava.
*Linkki vie videoon, joka sisältää "Sormuksen ritarien" kuusi ensimmäistä lukua.
Kuva: Lee Campbell/Unsplash
Kommentit
Lähetä kommentti