Kuulin Dumplin'-kirjasta ensimmäisen kerran, kun se ilmestyi suomeksi. Kirja jäi lepäämää to read -listalle, kunnes muistin sen taas nähdessäni trailerin kirjasta tehdystä elokuvasta. Varasin kirjan paikalliskirjastosta ja imaisin sen parissa päivässä. Dumplinista kirjoitin Goodreadsissa näin:
"Oli todella vaikea valita, antaisiko kirjalle 3 vai 4 tähteä. Odotin tämän lukemista kauan ja halusin sen olevan täydellinen. Todellisuus oli hieman toisenlainen. Kirja oli viihdyttävä ja hahmot kiinnostavia, enkä malta odottaa katsoa kirjasta tehtyä elokuvaa. En kuitenkaan pitänyt "koulun komein poika rakastuu lihavaan tyttöön" -kuviosta, sillä se oli varsin kliseinen. Kauneuskilpailua hypetettiin kirjassa paljon ja olisin odottanut siitä enemmän sisältöä."
Dumplinille ilmestyi vuonna 2018 jatko-osa nimeltä Puddin', jossa seurataan Dumplin-kirjan sivuhahmojen, Millien ja Callien, elämää. Puddin-kirjan voi lukea ilman, että on lukenut Dumplinia. Enemmän kirjasta kuitenkin saa irti, jos Dumplinin on lukenut.
Lyhyesti
Millie Michalchuk on ylipainoinen tyttö, jonka äiti uskoo että tämän sisällä asuu vapaaksi halajava laiha tyttö. Tämän takia Millie on käynyt joka kesä lapsille ja nuorille suunnatulla laihdutusleirillä, mutta toivoo toteuttavansa salaisen unelmansa tulevana kesänä. Callie Reyes taas on koulunsa mean girl ja tanssitiimin varakapteeni. Yhden illan typeryyksien kautta Millie ja Callie, luontaisesti toistensa viholliset, päätyvät työskentelemään yhdessä.
Arvio
On yleisesti tunnustettu totuus, että jatko-osat eivät koskaan vedä vertoja ensimmäisille osille. Mielestäni Puddin on kuitenkin poikkeus sääntöön, sillä se on jopa parempi kuin aloitusosansa. Kun Dumplinin juonen keskiössä – kehopositiivisuuden lisäksi – on romanssi, Puddinin keskittyy enemmän kahden nuoren naisen orastavaan ystävyyteen. Romansseissa ei sinänsä ole mitään väärää, eikä rakkauskuvioita Puddinista puutu, mutta mielestäni tytöille ja nuorille naisille suunnatuissa kirjoissa (hetero)rakkautta on käsitelty tarpeeksi.
Millie ja Callie toimivat kirjassa vuoron perään kertojina. Molemmat hahmot vuorollaan ihastuttavat ja vihastuttavat, kun kummastakin kuoriutuu esiin uusia puolia. Kirja rikkoo myös kliseitä: lihavan tytön ei ole pakko vihata itseään eikä laihan tytön rakastaa itseään.
Kirja on perinteinen nuortenkirja, siinä on omat ennalta-arvattavat juonikuvionsa, jotka on kuitenkin esitetty tuoreella twistillä. Kirja sisältää muun muassa ainakin ensimmäisen näkemäni avoimesti aseksuaalisen hahmon ja muutakin LGBT-representaatiota. Kehopositiivisuus on myös aina positiivista nuorille suunnatussa kirjallisuudessa ja viihteessä.
Enemmän Puddinin kaltaisia kirjoja, kiitos!
Enemmän Puddinin kaltaisia kirjoja, kiitos!
Kommentit
Lähetä kommentti